Eikö olisikin ihanaa saada tällainen sulkku karvakasa kolmeksi viikoksi hoitoon? Saisi rapsutella, opettaa hauvalle temppuja ja käydä käydä kävelyillä talvisen kauniissa puistoissa.
Totuus on toisenlainen, valitettavasti. Näppäilen täällä paleltuneilla sormenpäilläni, kun sormikkaat ja paksut tumputkaan eivät meinaa riittää näissä asteissa. Koira on ollut puolitoista viikkoa hoidossa, ja puolet hoitoajasta on vielä jäljellä. Eivätkä samperin pakkaset vaan lopu!
Tilannetta ei helpota jääräpäisen koiran hulluudet. Sen mielestä postimies edustaa maailman pahuutta, eikä mikään ole kamalampaa kuin se, että joku kehtaa tunkea toisten asuntoihin lehtiä ja kirjekuoria. Olisi pitänyt ottaa tämän päivän postista kuva todistusaineistoksi. Onneksi postissa tuli vain joku lehti (jäi tunnistamattomaksi), sillä se oli koiran käsittelyn jäljiltä parin sentin läpimittaisina paloina.
Mutta onneksi se osaa olla sulkkukin välillä. Nyt mennään jatkamaan ryömintäharjoituksia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti