Villivihanneskausi lähti käyntiin

Olin viime viikon maalla, pyrkimyksenä oli hoitaa gradua eteenpäin viikon mittaisella spurtilla. Ihan aamusta iltaan en kuitenkaan jaksanut pysyä sisätiloissa koneen äärellä, joten keräilin vähän luonnon antimia iltojen vapaina tunteina. Nokkonen kasvoi viime viikolla sellaisella tohinalla, että sitä sain kerättyä aika isot satsit. Nokkosen sanotaan olevan parhaillaan nuorena, joten alkukesä on hyvä aika sadonkorjuulle. Myöhemminkin nokkosta voi toki kerätä, mutta sitten pitää vähän katsoa, ettei ota niitä pitkiä kukkivia varsia, vaan valitsee ne uudemmat versot.

Nokkoset huuhdeltiin mullasta ja roskista, ryöpättiin pikaisesti kuumassa vedessä ja pakastettiin pieninä pussillisina. Ollaan jo ehditty käyttää nokkosta lettuihin, pastakastikkeeseen ja nokkos-fetapiirakkaan (tällaisen ohjeen mukaan). Ja taas muistui mieleen, kuinka maukasta nokkonen onkaan.

Nokkosen lisäksi vanhempieni pihamaalla kasvaa valtavasti vuohenputkea ja poimulehtiä, joita myös keräsin talteen. Molempia voi käyttää nokkosen ja pinaatin tapaan ruoanlaitossa, mutta tällä kertaa keräsin ja kuivatin poimulehdet kasvovettä varten. Kasvovesiohjeen bongasin Kotiäidin luomulaakso -blogista. Kuivattujen lehtien päälle kaadetaan kuumaa vettä ja haudutetaan n. 20 minuuttia, jonka jälkeen kasvovesi on valmis. Helppoa, sanoisin. Tein yhden kasvoveden tuoreista lehdistä ja käytin sitä vajaan viikon ajan, ja ihan hyvältä vaikutti. Tosin olen yleensä aika huono arvioimaan kasvovesiä, ne tuntuu kaikki ihan samalta mun mielestä..

Edessä poimulehtiä, takana vuohenputken versoja

Vuohenputket me ryöpättiin ja pakastettiin nokkosten tapaan, ja niistä olen suunnitellut tekeväni lasagnea. Vuohenjuustoa ajattelin laittaa mukaan myös, sillä vuohenjuuston ja vuohenputken on sanottu sopivan loistavasti yhteen. 

Lisäksi löysimme suunnistusreissulla korvasieniä, joista tehtiin yksi kastike ja loput laitettiin pakkaseen. Kotipihasta keräsin vielä voikukan juuria kuivatettavaksi. En ole aivan varma, mitä kuivilla juurenpaloilla oikein teen, mutta tuleepa testattua. Ehkä popsin ne vaan pähkinöiden ja kuivahedelmien rinnalla välipalana. Maku on todella mieto, joten sen puolesta juuria voisi käyttää melkein mihin vaan. Pula-aikana voikukan juuria paahdettiin ja jauhettiin, ja jauhe käytettiin kahvinkorvikkeena. Jauhamishommiin mä en kuitenkaan taida ryhtyä, vaikka olisihan se hauska testata tällaista "lähikahvia".

Villivihanneskausi lähti siis tohinalla käyntiin, ja toivottavasti pääsen pian keräämään seuraavia kasveja testiin. Sitä ennen luen äitiltä saamani Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan kannesta kanteen, niin tiedän mitä etsiä. Kirjan ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 1943 ja toinen painos vuonna 1976, joten perinteiset villikasvien käyttötavat tulevat siinä hyvin esiin.

Pakahtumisia Puu-Vallilassa

Olen pakahtuvaa tyyppiä. Usein, kun maisemat, ilma, ihmiset tai esineet ja asiat ovat todella kauniita ja sympaattisia, huomaan pakahtuvani. Pakahtuminen ilmenee ehkä vähän rasittavanakin toistona: joudun mainitsemaan vähintään kerran viiteen minuuttiin, kuinka ihanalta paikka tms. näyttää. Lisäksi huokailen ja pidän oooh-äänteitä. Tänään pakahduin Puu-Vallilassa. Siellä on tänä viikonloppuna talojen pihat kirppispöytiä täynnä. Kirppistelyä aurinkoisessa säässä sympaattisten puutalojen pihoilla, oioioi :)

Sen lisäksi, että Puu-Vallila näyttää tällaisena aurinkoisena kevätpäivänä muutenkin aivan ihanalta, sisäsäpihoilla seikkaileminen toi aivan uuden fiiliksen koko kaupunginosaan. Monet olivat leiponeet herkkuja myytäväksi, ja me syötiin todella herkullista kasvispiirakkaa ja porkkanamuffinsia yhdessä sympaattisessa pihassa. Sisäpihojen puuaidat ja portit pihojen välillä toivat kanssa hauskaa tunnelmaa kirppispöydästä toiseen siirtymiseen. Lisäksi vastaan tuli hauskoja vapaana kulkevia kissoja. Paras myyntipöytä löytyi yhdeltä pikkutytöltä, joka aivan tohkeissaan myi pieneltä pöydältään tavaraa selvästi kalliimmalla kuin iskä oli hinnoitellut :)

Yhdet tytöt olivat vieneet kirppispöytänsä Puu-Vallilan puiston kalliolle. Opastus pöytään oli hauskasti kukkaruukussa alhaalla kadulla. Pohdittiin, että tuonnehan ehtisi huomenna viedä itsekin tavaraa myyntiin, eiköhän puuvallilalaiset toivottaisi tervetulleeksi muutkin myyjät.

Ensi viikonloppuna pihakirppistelyä voi jatkaa Kumpulassa la 28.5 klo 10-15.

Loppuun vielä mun kirppisostokset tältä päivältä: farkkuinen tunikajuttu ja adidaksen tennarit, jee. Taidan laittaa ne heti tänään päälle, kun illalla on vuorossa kirsikankukkajuhlat.

Uusi tutkimus paljastaa: Gradu aiheuttaa mielenterveysongelmia

Tutkimus tehtiin keväällä 2011 graduntekijää ja graduntekijän lähipiiriä haastattelemalla ja havainnoimalla. Tutkimushenkilöitä oli vain yksi, mutta tutkimustulosten luotettavuutta lisää erittäin syvällinen tieto tutkittavan elämästä ja ajatuksista. Lisäksi havainnot tutkittavan ystäväpiirissä tukevat tuloksia.

Tutkimustuloksena on, että gradun kirjoittamisen aikaan opiskelijan epävarmuus omista taidoista ja tekemisistä lisääntyy, sosiaaliset suhteet kärsivät ja stressitaso kohoaa. Ahdistuneisuus ja  alakuloisuus lisääntyvät paikoittain.Lähipiiri kärsii opiskelijan huonotuulisuudesta, itsesäälissä piehtaroinnista ja lyhyestä pinnasta. Fyysisinä oireina näkyvät revityt kynsinauhat ja epäergonomisesta päätetyöstä johtuvat pää- ja niskakivut.

Tuloksista voidaan päätellä, että nykyajan ihmisen kolmen minuutin keskittymiskyky ei sovi hyvin yhteen kuukausien pitkäjänteistä työtä vaativan tutkimuksen kirjoittamisen kanssa. Jotta opiskelijan mielenterveys säilyisi prosessin aikana edes kohtuullisessa kunnossa, tulisi yliopiston tukitoimien olla riittävät, gradun ohjaajan pitäisi vastata sähköposteihin ja osoittaa kiinnostusta työtä kohtaan, ja opiskelijan lähipiirin tulisi korostaa työn merkityksettömyyttä opiskelijan tulevaisuudessa.

Ja nyt ahkeran (not) työviikon voikin pistää pakettiin ja kattella vähän lätkää. :)