Lauantain Helsingin sanomien pääkirjoituksessa ”Reiluja banaaneja ja reiluja korkotuottoja” käsiteltiin todella tärkeää aihetta. Kirjoitus koski eettisyyden tuomista mukaan rahoitusmarkkinoille. Ruokaostoksissa omien valintojen vaikutukset on vielä melko helppo hahmottaa, ja reilujen ja tavallisten banaanien väliltä valitseminen on helppoa. Ruokaa ja tavaroita ostaessa voi suhteellisen helposti ottaa selvää siitä, mihin rahat menevät. Hankalampaa valintojen vaikutusten seuraaminen on esimerkiksi työeläkeyhtiöissä ja rahastoyhtiöissä, jotka ovat maailman suurimpia sijoittajia. Kuinka moni eläkesäästäjä tai rahastoon varojansa laittava pohtii yhtään syvällisemmin sitä, mistä korkotuotot itse asiassa tulevat? Tai sitä, kuinka paljon erilaiset rahastot ovat vaikuttaneet talouskriisiin?
Mulla on omakohtaisia kokemuksia näistä pohdinnoista, kun muutama kuukausi sitten päätin avata kummipojalle lahjatilin turhan roinan ostamisen välttämiseksi. Pankista oltiin heti suosittelemassa erilaisia rahastosäästämisen muotoja, mutta minua epäilytti. Kun koitin kysyä rahastoon laitettavien rahojen lopullisesta määränpäästä, vastaus oli kovin epämääräinen. Virkailija ei selvästi itsekään ollut kovin perillä asiasta, vaan vastasi jotakin tyyliin: ”rahastoja hoitaa erilliset yhtiöt Euroopassa, muninaamuminaamuminaa”. Avasin sitten perinteisen säästötilin.
Olen tainnut lukea joskus eri teemojen tai alueiden perusteella kootuista rahastoista, kuten Etelä-Amerikka –rahastosta. Onkohan jotain eettisiksi itseään mainostavia rahastoja jo olemassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti