Lähiseutumatkailua: Riihimäki

Viime viikko oli periaatteessa ihan loistava, vaikkakin gradulle aivan kaamea. Onneksi alkaa jo vähän helpottaa, nimittäin tuo graduahdistus. Ahdistushan on pahimmillaan aina silloin, kun ei tee sitä gradua. Ja mulla meni oikeastaan koko viime viikko sillä linjalla. Mutta viime viikossa oli paljon hyvääkin, käytiin Vesan kanssa kahteen kertaan boulderoimassa (oon ihan innostunut uudesta harrastuksestani), kierrettiin yhteensä noin triljoona kirpputoria, ja lähiseutumatkailtiin.

Lähiseutumatkailu suuntautui Riihimäelle. Riihimäelle meidät vei tietenkin Kaj Franckin näyttely Suomen Lasimuseossa. Ja täytyy kyllä suositella sitä kaikille vähääkään suomalaisesta lasista kiinnostuneille. Ei oltu käyty aiemmin koko museossa, joten oltiin yllättyneitä myös perusnäyttelyn kattavuudesta ja hienoudesta sekä koko rakennuksen komeudesta. Franckin näyttely oli juuri niin hieno, kuin osattiin odottaakin. Tai vähän hienompi. Varsinkin Franckin loistava värisilmä tuli näyttelyssä hyvin esiin, kun paljon samansävyisiä esineitä oli koottu yhteen. Monissa esineissä on yhdistelty todella kauniisti murrettuja sävyjä. Tikkurilan pitäisi mun mielestä mennä tuonne näyttelyyn hakemaan inspiraatiota värikarttoihin :)

Riihimäelle ollessamme meidän piti tietenin tarkistaa kaupungin kirpputoritarjonta. Valitettavasti ei lyötynyt mitään suuria aarteita, eikä mikään kirpputoreista tehnyt suurta vaikutusta. Kaikilla kirppiksillä ei käyty, joten vielä en kuitenkaan tuomitse koko kaupunkia. Kivoin kirppiksistä oli ehkä Erkyläntori, vaikken ostanutkaan sieltä mitään. Fiilis oli kuitenkin siellä hyvä, ja esimerkiksi hienoja funkistyylisiä huonekaluja siellä oli halvalla. Ostokseni tein Kimarakirppiksellä. Sieltä löytyi arabian lastenlautanen, joka odottaa käsittelyä pinttymien poistamiseksi. Vähän pahalta näyttää, voi olla ettei siitä koskaan tule nättiä. Toinen ostos oli kasviskeittokirja. Olen joskus lainannut kirjastosta jonkun Tuija Ruuskan keittokirjan, joka vaikutti tosi hyvältä. Silloin en muistaakseni saanut kuitenkaan aikaiseksi testata mitään kirjan resepteistä, mutta nyt koitan. Keittokirja maksoi muistaakseni 1,5 euroa, eli kallis se ei ollut.