Villivihanneskausi lähti käyntiin

Olin viime viikon maalla, pyrkimyksenä oli hoitaa gradua eteenpäin viikon mittaisella spurtilla. Ihan aamusta iltaan en kuitenkaan jaksanut pysyä sisätiloissa koneen äärellä, joten keräilin vähän luonnon antimia iltojen vapaina tunteina. Nokkonen kasvoi viime viikolla sellaisella tohinalla, että sitä sain kerättyä aika isot satsit. Nokkosen sanotaan olevan parhaillaan nuorena, joten alkukesä on hyvä aika sadonkorjuulle. Myöhemminkin nokkosta voi toki kerätä, mutta sitten pitää vähän katsoa, ettei ota niitä pitkiä kukkivia varsia, vaan valitsee ne uudemmat versot.

Nokkoset huuhdeltiin mullasta ja roskista, ryöpättiin pikaisesti kuumassa vedessä ja pakastettiin pieninä pussillisina. Ollaan jo ehditty käyttää nokkosta lettuihin, pastakastikkeeseen ja nokkos-fetapiirakkaan (tällaisen ohjeen mukaan). Ja taas muistui mieleen, kuinka maukasta nokkonen onkaan.

Nokkosen lisäksi vanhempieni pihamaalla kasvaa valtavasti vuohenputkea ja poimulehtiä, joita myös keräsin talteen. Molempia voi käyttää nokkosen ja pinaatin tapaan ruoanlaitossa, mutta tällä kertaa keräsin ja kuivatin poimulehdet kasvovettä varten. Kasvovesiohjeen bongasin Kotiäidin luomulaakso -blogista. Kuivattujen lehtien päälle kaadetaan kuumaa vettä ja haudutetaan n. 20 minuuttia, jonka jälkeen kasvovesi on valmis. Helppoa, sanoisin. Tein yhden kasvoveden tuoreista lehdistä ja käytin sitä vajaan viikon ajan, ja ihan hyvältä vaikutti. Tosin olen yleensä aika huono arvioimaan kasvovesiä, ne tuntuu kaikki ihan samalta mun mielestä..

Edessä poimulehtiä, takana vuohenputken versoja

Vuohenputket me ryöpättiin ja pakastettiin nokkosten tapaan, ja niistä olen suunnitellut tekeväni lasagnea. Vuohenjuustoa ajattelin laittaa mukaan myös, sillä vuohenjuuston ja vuohenputken on sanottu sopivan loistavasti yhteen. 

Lisäksi löysimme suunnistusreissulla korvasieniä, joista tehtiin yksi kastike ja loput laitettiin pakkaseen. Kotipihasta keräsin vielä voikukan juuria kuivatettavaksi. En ole aivan varma, mitä kuivilla juurenpaloilla oikein teen, mutta tuleepa testattua. Ehkä popsin ne vaan pähkinöiden ja kuivahedelmien rinnalla välipalana. Maku on todella mieto, joten sen puolesta juuria voisi käyttää melkein mihin vaan. Pula-aikana voikukan juuria paahdettiin ja jauhettiin, ja jauhe käytettiin kahvinkorvikkeena. Jauhamishommiin mä en kuitenkaan taida ryhtyä, vaikka olisihan se hauska testata tällaista "lähikahvia".

Villivihanneskausi lähti siis tohinalla käyntiin, ja toivottavasti pääsen pian keräämään seuraavia kasveja testiin. Sitä ennen luen äitiltä saamani Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan kannesta kanteen, niin tiedän mitä etsiä. Kirjan ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 1943 ja toinen painos vuonna 1976, joten perinteiset villikasvien käyttötavat tulevat siinä hyvin esiin.

Pakahtumisia Puu-Vallilassa

Olen pakahtuvaa tyyppiä. Usein, kun maisemat, ilma, ihmiset tai esineet ja asiat ovat todella kauniita ja sympaattisia, huomaan pakahtuvani. Pakahtuminen ilmenee ehkä vähän rasittavanakin toistona: joudun mainitsemaan vähintään kerran viiteen minuuttiin, kuinka ihanalta paikka tms. näyttää. Lisäksi huokailen ja pidän oooh-äänteitä. Tänään pakahduin Puu-Vallilassa. Siellä on tänä viikonloppuna talojen pihat kirppispöytiä täynnä. Kirppistelyä aurinkoisessa säässä sympaattisten puutalojen pihoilla, oioioi :)

Sen lisäksi, että Puu-Vallila näyttää tällaisena aurinkoisena kevätpäivänä muutenkin aivan ihanalta, sisäsäpihoilla seikkaileminen toi aivan uuden fiiliksen koko kaupunginosaan. Monet olivat leiponeet herkkuja myytäväksi, ja me syötiin todella herkullista kasvispiirakkaa ja porkkanamuffinsia yhdessä sympaattisessa pihassa. Sisäpihojen puuaidat ja portit pihojen välillä toivat kanssa hauskaa tunnelmaa kirppispöydästä toiseen siirtymiseen. Lisäksi vastaan tuli hauskoja vapaana kulkevia kissoja. Paras myyntipöytä löytyi yhdeltä pikkutytöltä, joka aivan tohkeissaan myi pieneltä pöydältään tavaraa selvästi kalliimmalla kuin iskä oli hinnoitellut :)

Yhdet tytöt olivat vieneet kirppispöytänsä Puu-Vallilan puiston kalliolle. Opastus pöytään oli hauskasti kukkaruukussa alhaalla kadulla. Pohdittiin, että tuonnehan ehtisi huomenna viedä itsekin tavaraa myyntiin, eiköhän puuvallilalaiset toivottaisi tervetulleeksi muutkin myyjät.

Ensi viikonloppuna pihakirppistelyä voi jatkaa Kumpulassa la 28.5 klo 10-15.

Loppuun vielä mun kirppisostokset tältä päivältä: farkkuinen tunikajuttu ja adidaksen tennarit, jee. Taidan laittaa ne heti tänään päälle, kun illalla on vuorossa kirsikankukkajuhlat.

Uusi tutkimus paljastaa: Gradu aiheuttaa mielenterveysongelmia

Tutkimus tehtiin keväällä 2011 graduntekijää ja graduntekijän lähipiiriä haastattelemalla ja havainnoimalla. Tutkimushenkilöitä oli vain yksi, mutta tutkimustulosten luotettavuutta lisää erittäin syvällinen tieto tutkittavan elämästä ja ajatuksista. Lisäksi havainnot tutkittavan ystäväpiirissä tukevat tuloksia.

Tutkimustuloksena on, että gradun kirjoittamisen aikaan opiskelijan epävarmuus omista taidoista ja tekemisistä lisääntyy, sosiaaliset suhteet kärsivät ja stressitaso kohoaa. Ahdistuneisuus ja  alakuloisuus lisääntyvät paikoittain.Lähipiiri kärsii opiskelijan huonotuulisuudesta, itsesäälissä piehtaroinnista ja lyhyestä pinnasta. Fyysisinä oireina näkyvät revityt kynsinauhat ja epäergonomisesta päätetyöstä johtuvat pää- ja niskakivut.

Tuloksista voidaan päätellä, että nykyajan ihmisen kolmen minuutin keskittymiskyky ei sovi hyvin yhteen kuukausien pitkäjänteistä työtä vaativan tutkimuksen kirjoittamisen kanssa. Jotta opiskelijan mielenterveys säilyisi prosessin aikana edes kohtuullisessa kunnossa, tulisi yliopiston tukitoimien olla riittävät, gradun ohjaajan pitäisi vastata sähköposteihin ja osoittaa kiinnostusta työtä kohtaan, ja opiskelijan lähipiirin tulisi korostaa työn merkityksettömyyttä opiskelijan tulevaisuudessa.

Ja nyt ahkeran (not) työviikon voikin pistää pakettiin ja kattella vähän lätkää. :)

Uusi kierros salaattia

Valitettavasti näin kerrostaloasukkaana, ja vielä parvekkeettomana sellaisena, joudun ostamaan salaattini kaupasta. Tai kesäisin toki saan kotona maalla käydessä kasvimaan antimia mukaan, mutta eihän niillä valitettavasti kovin pitkälle pötkitä. Yleensä salaatti tulee siis marketista. Toki ituja ja versoja voi heittää salaattien ym. joukkoon sen verran, ettei salaattia tarvi ostaa niin paljon.

Sen lisäksi, että luomusalaatti on opiskelijabudjettiin melko kallista, tuntuu muoviruukussa ja muovikääreissä olevat lehdet vähän tuhlaukselta luonnonkin kannalta. Tällaisena nuukailevana ihmisenä olen ilahtunut keksinnöstäni kasvattaa toinen kierros lehtiä salaattiin.

Kun lehdet on leikattu ja syöty laitan salaatintyngän lautasen päälle ikkunalaudalle, ja alan odottamaan uutta kasvustoa. Muutaman päivän valon ja veden nauttimisen jälkeen salaatti yleensä kasvattaa uuden sadon, ei ihan yhtä runsasta kuin alkuperäisen, mutta kuitenkin.

Varsinkin luomusalaateissa ruukku on aika suuri, joten salaatti jaksaa aika hyvin vielä kasvattaa uusia lehtiä samasta mullasta. Joskus olen muistaakseni kokeillut oikein istuttaa salaatintynkää uuteen ruukkuun, mutta se ei tainnut tehdä kasvusta yhtään sen runsaampaa tai nopeammin kasvavaa.

Pääsiäissmoothie

Pääsiäinen meni pääosin sukuloidessa. Valmiisiin pöytiin istuminen oli jälleen lomailun parasta antia, hauskojen veljenpoikien seurailun lisäksi. Se on vaan niin ihanaa, kun joku muu on pohtinut syömiset valmiiksi, ja vielä tehnytkin ne ruuat. Vaikka ruoanlaitto on todella mukavaa, niin on se silti ihanaa välillä ottaa lunkisti ja syödä mitä tarjotaan. Nyt päästiin syömään mm. kesäkeittoa, tortilloja, siikaa, pottuja, uunipunajuuria, suklaamunia, jätskiä, mämmiä ja juustokakkua. Nam :) Ja pääsin myös maistamaan pakurikääpäjuomaa! Se maistui itse asiassa aika paljon laimealta mustalta teeltä, eli hyvää oli. Varsinkin kun tietää, kuinka terveellistä se on.

Mutta nyt valmiit pöydät ovat jälleen historiaa, ja kotona odotti aika nihkeästi syötävää. Raaka-aineiden niukkuus inspiroi mua kokeilemaan vähän uudenlaista smoothieta. Tykkäsin mausta paljon, joten päätin jakaa reseptin täällä.

Sitruuna-basilikasmoothie (yksi iso annos tai kaksi pientä)

1 luomusitruuna
2 kourallista basilikaa
1 kourallinen vuonankaalia tai muuta vihreää, esim. ituja, salaattia, versoja.
1 banaani
0,5 dl vettä

Kaikki vaan silpuksi ja sekaisin sopivanlaisessa vempeleessä, ja avot. Luomusitruunan voi kuulemma laittaa ihan kokonaisenakin smoothieen, mutta mun soseutusvehje on sen verran tehoton, että laitoin vain  vähän kuorta ja hedelmälihat. Maku oli mukavan raikas ja sitruunainen. Seuraavalla kerralla laitan ehkä vielä vähän enemmän basilikaa, nyt se maistui vain häivähdyksenä.

Blogi muovittomasta elämästä

Olen aika laiska blogien lukija. Tosi harvoista blogeista jaksan lukea kaikki postaukset, ja harvemmin seurattujakaan sivuja ei ole mitenkään mielettömästi. Suomessa blogosfäärin voi silti kuvitella ottavansa ainakin jollain tavalla haltuun, kun ainakaan niitä omia mielenkiinnonkohteita käsitteleviä blogeja ei ole älyttömästi. Muun maailman blogeihin en ole juuri uskaltanut edes tutustua, koska pelkään seuraamisen arvoisten blogien valtavan määrän uuvuttavan.

Jostain olen kuitenkin keksinyt yhden jenkkiläisen blogin seurattavaksi, ja ajattelin esitellä sen täälläkin. Voi olla että tämä blogi on monelle suomalaisellekin jo ihan tuttu, mutta itse löysin sen vasta pari kuukautta sitten. Tämä My Plastic-free Life -blogi on amerikkalaisen naisen pari vuotta sitten perustama blogi siitä, kuinka hän yrittää vähentää muovijätteensä minimiin.

Tässä You Tube -pätkässä bloggaaja kertoo viime vuoden lopulla blogistaan ja muovittomasta elämästään. Kantsii katsoa, ainakin mulla tuo video aiheutti taas päätöksen vältellä entistä enemmän turhia pakkauksia ja muuta muovijätettä. Blogissa on käsitelty paljon mielenkiintoisia aiheita muoviin liittyen, asiantuntevasti. Lisäksi siellä on myös 81-kohtainen lista siitä, miten kuka vaan voi vähentää muovijätteen määrää.

koivua ja nokkosta suukkuun

Pääsiäislomalla on hyvää aikaa suunnitella tulevan kesän seikkailuja. Toivon että mun retkistä suuri osa tulee suuntautumaan metsiin ja puskiin. Olen nääs päättänyt, että tulevana keväänä ja kesänä otan kaiken irti luonnon antimista. Tai ainakin enemmän kuin aikaisemmin.

Olen aina tykännyt marjastamisesta ja sienestämisestä, mutta siihen luonnonkasvien hyödyntäminen on aika lailla jäänytkin. Joskus olen kerännyt ja syönyt vähän nokkosia, mutta todella pienimuotoisesti. Tänä keväänä nokkosen ja muiden herkkujen hyötykäyttö saa uudet mittasuhteet!

En halua tehdä villiyrttien hyötykäytöstä kuitenkaan liian työlästä, etten lannistu kaikista mahdollisista keräilymahdollisuuksista. Koitan aloittaa villiyrttiurani ihan rennosti muutamalla kasvilla. Kasveja kehotetaan keräämään nuorina versoina, joten kevät on hyvä aika aktivoitua. Esimerkiksi nokkosesta voi keväällä kerätä kokonaiset versot, kun kesällä pitäisi ottaa vain ylimmät lehdet.

Kuva:Ilon Pisara

Nokkonen vanhana tuttuna on hyvä aloituskohde. Niitä pitäisi löytyä helposti, ja makukin on jo todettu hyväksi. Ajattelin kerätä osan pakkaseen pastakastikkeita ja muita ruokia varten, ja lisäksi kuivattaa lehtiä jonkun verran yrttiteetä varten. Nokkonen on mahtava kasvi muun muassa raudan, kalsiumin ja c-vitamiinin lähteenä. Esimerkiksi Frantsila suosittelee nokkostippoja nuorille, väsyneille ja kalpeille naisille. Vastaan kuvausta aika hyvin, joten onhan se testattava.

Lisäksi muun muassa koivunlehdet, vuohenputken lehdet ja voikukan lehdet tulisi kerätä aika pieninä ja tuoreina. Koivua ja voikukkaa ajattelin testata nokkosen lisäksi, niissä ei pitäisi ainakaan olla ongelmaa tunnistuksessa :) Voikukkaa suositellaan yrttijuomiin, mausteeksi ja lämpimiin ruokiin. Sen kerrotaan vahvistavan, virkistävän ja puhdistavan.  Koivua käytetään ainakin yrttijuomiin, ja sen lupaillaan puhdistavan ja lisäävän elämänvoiman virtausta.

Vielä pitäisi jatkaa opiskeluja, muun muassa Hortoilu-, Arktiset aromit- ja kaupunkiviljely-sivuilla löytyy paljon infoa. Tästä tää lähtee :)