- Kylmillä kivillä istuminen ei kannata. Tästä sain kuulla lapsena NIIN monta kertaa, mutta neuvo on silti pätevä. Alapään kylmettäminen ei kannata, ja olen omalla kohdallani huomannut, että lyhytkin istuminen kylmällä alustalla voi laittaa tulehduksen tuloilleen. Jostain syystä kylmässä vedessä uiminen ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.
- Alushousuissa kannattaa suosia hengittäviä materiaaleja ja kuumia pesulämpötiloja. Tätä en ole osannut ajatella aikaisemmin, kunnes akupunktiohoidon yhteydessä juttelimme kiinalaisen lääketieteen asiantuntijan kanssa tulehduskierteestäni. Hän suositteli alushousujen desinfioivaa pesua kloorissa, mutta siihen en ole lähtenyt. Olen kuitenkin pessyt alushousuni korkeassa lämpötilassa (60-90 astetta) ja noudattanut kuuliaisesti neuvoa olla pesemättä alushousuja samassa koneessa sukkien tai muiden hyvin likaisten vaatteiden kanssa. Luulen, että tällä on ollut suuri vaikutus tulehdusten vähenemisessä.
- Pesut ja pisut ennen ja jälkeen sekstailun. Tätä toitotetaan joka paikassa, ja syystä. Tulehduksen ja sekstailun yhteys on selvä, vaikka tulehdus voi tulla muutenkin. Eräs lääkäri ehdotti minulle antibioottia, joka otetaan aina yhdynnän jälkeen. Se oli hänen kokemusten mukaan tehokas tapa ehkäistä virtsatietulehduksia. En kuitenkaan halunnut reseptiä, sillä jatkuva antibioottien syöminen ei vaan tunnu hyvältä (suolistoparkani on saanut osakseen niin monta kuuria, joista useampi on ollut monta kuukautta jatkuvia, että on melkein ihme, että ruoansulatukseni toimii laisinkaan).
- Karpalomehu. Karpalosta on ollut minulle todellista apua. Jotkut sanovat, että karpalomehu auttaa ehkäisemään tulehdusta, muttei auta jo syntyneen tulehduksen hoidossa. Minulla on kuitenkin kokemusta myös siitä, että tuloillaan oleva tulehdus on jäänyt tulematta mehukuurin avulla. Eli minä suosittelisin tulehduksen ensimmäisten oireiden ilmaantuessa juomaan makeuttamattoman karpalomehupullollisen (niitä puolen litran lasipulloja, joita myydään ihan s-marketeissa. esimerkiksi Meritalon sokeriton karpalomehu) suhteellisen rivakkaan tahtiin. Ei ehkä koko pullollista kerralla, mutta vaikka 24 tunnin sisään. Kaikki tietenkin sairastaa omalla tavallaan, ja valtaosassa tapauksista antibiootit ovat välttämättömät. Minun kokemusten mukaan karpalomehu auttaa ihan oikeasti. Karpalomehun tehoon saattaa vaikuttaa melko paljon se, kuinka nopeasti tunnistaa tulehduksen oireita kehossaan. En kuitenkaan juo karpalomehua kuin silloin, jos epäilen tulehduksen olevan tuloillaan. Mehu on niin hapanta, etten halua juoda sitä päivittäin. Liiallinen happamuus vaikuttaa muun muassa hampaiden narskuttelun lisääntymiseen, josta koitan myös päästä eroon (tämänkin opin akupunktiolääkäriltäni). Kehon happamuus kuulemma lisää lihasten kireyttä, ja saattaa jopa lisätä sellaisia tuntemuksia, jotka vaikuttavat virtsatietulehdukselta.
- Kultapiiskua ennaltaehkäisyyn. Olen käyttänyt viime kuukausina kultapiiskua uutteena ja teenä tulehdusten ennaltaehkäisyyn, ja tulehdus on pysynyt poissa. Uute on helppo ottaa pieneen vesitilkkaan sekoitettuna, ja tee on yllättävän hyvän makuista. Molempia löytyy luontaistuotekaupoista ja netistä. Joissain kultapiiskuvalmisteissa sanotaan, että yrttiä suositellaan nautittavan kuureina. Joka paikassa tuosta ei mainita, joten en oikein tiedä, kuinka tosissaa suositus pitäisi ottaa. Joka tapauksessa ajattelin ottaa pienen tauon kultapiiskusta, ja kokeilla välissä sianpuolukkaa ja isokrassia. Näitäkin molempia suositellaan virtsateiden hyvinvointiin, vaikka kultapiisku tuntuu olevan tärkein rohdoslääke vaivaan. Yrttiuutteita myy esimerkiksi Naturanetti.
- Lääkäriin mars. Jos tulehdus on iskenyt koko voimallaan, ei auta muu kuin mennä lääkäriin ja syödä antibioottikuuri. Kertaakaan tulehdus ei ole lähtenyt minulta itsekseen pois, vaan antibiootit ovat olleet välttämättömät. Antibioottien vaikuttavista aineista ja annostuksista kannattaa olla itse perillä, jotta lääkärikäynnit saa pidettyä minimissä. Jos jokin antibiootti ei ole tepsinyt, siitä kannattaa mainita lääkärille. Ja jos olet huomannut, että lyhin kuuri ei tunnu riittävän, niin sekin kannattaa ottaa puheeksi. Itse en ole aina muistanut syömieni antibioottien nimiä tai vaikuttavia aineista, ja on todella turhauttavaa lähteä hakemaan toista kuuria samaan tulehdukseen, koska lääkäri sattui määräämään juuri sitä lääkettä, joka ei minun tulehduksiini enää tepsikään. Monet lääkärit tuntuvat ymmärtävän, että potilas tunteee sairauden parhaiten. Esimerkiksi YTHS:llä ei ole onneksi tarvinnut joka kerta käydä antamassa pissanäytettä, vaan reseptin on saanut jopa puhelimitse lähiapteekkiin. Pidemmälle matkalle lähtiessäni olen pyytänyt lääkäriltä reseptin varmuuden vuoksi mukaan otettavaa kuuria varten.
Tässäpä nämä, minun päällimmäiset ajatukseni verivihollisestani ja sen taltuttamisesta. Jospa tässä olisi jotain apua jollekin. Sillä virtsatietulehdus on pirullinen sairaus ja toivon todella, että kaikki saisivat tulehduskierteen katkaistua. Tsemppiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti