Tutkimus tehtiin keväällä 2011 graduntekijää ja graduntekijän lähipiiriä haastattelemalla ja havainnoimalla. Tutkimushenkilöitä oli vain yksi, mutta tutkimustulosten luotettavuutta lisää erittäin syvällinen tieto tutkittavan elämästä ja ajatuksista. Lisäksi havainnot tutkittavan ystäväpiirissä tukevat tuloksia.
Tutkimustuloksena on, että gradun kirjoittamisen aikaan opiskelijan epävarmuus omista taidoista ja tekemisistä lisääntyy, sosiaaliset suhteet kärsivät ja stressitaso kohoaa. Ahdistuneisuus ja alakuloisuus lisääntyvät paikoittain.Lähipiiri kärsii opiskelijan huonotuulisuudesta, itsesäälissä piehtaroinnista ja lyhyestä pinnasta. Fyysisinä oireina näkyvät revityt kynsinauhat ja epäergonomisesta päätetyöstä johtuvat pää- ja niskakivut.
Tuloksista voidaan päätellä, että nykyajan ihmisen kolmen minuutin keskittymiskyky ei sovi hyvin yhteen kuukausien pitkäjänteistä työtä vaativan tutkimuksen kirjoittamisen kanssa. Jotta opiskelijan mielenterveys säilyisi prosessin aikana edes kohtuullisessa kunnossa, tulisi yliopiston tukitoimien olla riittävät, gradun ohjaajan pitäisi vastata sähköposteihin ja osoittaa kiinnostusta työtä kohtaan, ja opiskelijan lähipiirin tulisi korostaa työn merkityksettömyyttä opiskelijan tulevaisuudessa.
Ja nyt ahkeran (not) työviikon voikin pistää pakettiin ja kattella vähän lätkää. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti