Löytö

Kävin tänä kesänä erityisen paljon alennusmyynneissä. Tavallisissa kaupoissa jaksoin käydä kerran, ja saaliina siitä reissusta olivat yhdet alushousut (sloggin luomupuuvillaiset löytyi stockalta!). Alennusmyynnit ulottuivat monille kirppiksillekin, ja siellä ostoksia tuli tehtyä enemmän. Ainakin Fidalla, Samarialla ja kierrätyskeskuksessa vaatteet olivat jossain vaiheessa -50 % alennuksessa.

Kaikenlaista tuli alehuumassa vahingossa ostettua, ja muutama hassukuosinen ysärivaate saattaa joutua takaisin kiertoon aika pian, mutta myös löytöjä sattui kohdalle. Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta taisi löytyä tämän vuoden ykköslöytö. Ostin 50 sentillä Ralph Laurenin vaalean siniharmaat kesäpöksyt. Housut ovat silkki-pellavasekoitetta ja tuntuvat tosi mukavilta päällä. Juuri mukavan rennot kesällä käytettäviksi. Nuo housut päällä tulee semmoinen olo, että vain purjevene puuttuu :)

Samalla kertaa kierrätyskeskuksesta tarttui mukaan oranssi toppi ja vanha stockmannin kukallinen toppijuttu. Yhteensä ostokset maksoivat 1,25 euroa. Edullista, jotten sanoisi!

Kaj Franck Designmuseossa ja verkkonäyttelyssä

Lehtokurpat

Muistutus muistutus! Kaj Franckin pelkistettyjä käyttöesineitä, herkkiä taideteoksia, upeaa värinkäyttöä ja kauniita muotoja pääsee nyt katselemaan Designmuseossa. Näyttely antaa hyvän kuvan Franckin vuosikymmenien suunnittelutyöstä, ja kauniita esineitä riittää ihasteltavaksi. Näyttely tulee myös muistuttaneeksi, mitä kaikkia suomalaisille tuttuja esineitä Franck suunnittelikaan, niitä kun tuntuu riittävän.

Ateenan aamut

Designmuseo on iloksemme avannut myös Kaj Frankin nettinäyttelyn. Siellä voi katsella Franckin tuotantoa mm. vuosikymmenen, sarjan tai materiaalin mukaan.


kuva: Iittala

Nettinäyttelystä selviää esimerkiksi se, että tänä vuonna uudestaan tuotantoon tulleet himoitsemani Arabian purnukat ovat tulleet tuotantoon ensimmäisen kerran jo vuonna 1949. Purnukoita niin kuin monia muitakin Franckin esineitä katsellessa tulee väkisin ihmetelleeksi, miten muodot ja värit näyttävät niin modernin tyylikkäiltä. Taitavat olla ajattomia siis.

Lähilähimatkailua

Onnistuneen kesäretken voi näköjään tehdä vaikka kilometrin päähän kotoa, ainakin silloin, kun seura on oikea. Kävimme taannoin 90-vuotiaan isotätini kanssa Hakaniemen torilla, ja retkessä oli kaikki palaset kohdallaan. Siihen kuului odotusta ja suunnittelua, matkantekoa, hyvää syötävää, asioiden ihmettelyä, hienoa musiikkia ja väsyneet jalat.

Isotätini ei juuri enää liiku kotoaan, joten tästä syystä torireissu tuntui oikein kunnon retkeltä. Hän oli niin tyytyväinen torikäynnistä, että minäkin innostuin seuraksi. Vaikka itse kuljenkin torin ohi usein, retki tuntui mullekin erikoiselta. Kerrankin sain oikein ajan kanssa nauttia Hakaniemen torin tunnelmasta, seurata ihmisvilinää, ihmetellä pöytien tarjontaa ja maistella tuoretta munkkia antaumuksella. Haitaria ja pystybassoa soittaneet muusikot loihtivat juuri täydellisen taustamusiikin toriseikkailullemme.

Peruvian purple -chili

Torin antimet saivat mut ihan villiksi, ja kotiin päätyi vihannesten ja uusien perunoiden lisäksi taimikauppiailta korianterin ja thaibasilikan taimet sekä Peruvian purple -chili. Lilansävyinen chili näyttää tosi hienolta, ja myyjän mukaan chileissä on hyvin potkua. Innolla odotan maistelua :) Taimet maksoivat 3 euroa ja chili 5 euroa, eli ei mitenkään älyttömästi.

Thaibasilika

Vasta jälkikäteen kuulin, että Hakaniemen torilla myy joku luomulaatuisia taimia. Minä en hölmönä osannut kysyä myyjiltä mitään taimien kasvatustavoista, kun olin niin innostunut valikoimasta ja toriostoksista ylipäätään. Mutta ensi kerralla etsin käsiini sen luomutaimien myyjän.

Yhteenvetona vielä: kesäretket ovat hauskoja vanhoissa tutuissa paikoissakin, tärkeintä on retkiasenne!

Luonnon särkylääke

En käytä mitään lääkkeitä säännöllisesti, mutta toisinaan joudun syömään päänsäryn tai levottomien jalkojen takia särkylääkkeitä. Lääkkeet eivät kammoksuta, mutta mieluummin olisin syömättä niitä. Nyt löysin Mauste ja terveyskasvit luonnossa -kirjasta hyvän vaihtoehdon purkista otettavalle särkylääkkeelle. Auttava aine on pumpulimaisten mesiangervon kukkien sisältämä metyylisalisyytti.

Kuva: yrttitarha.fi

Mesiangervon kerrotaan auttavan mm. päänsärkyyn, influenssan aiheuttamaan särkyyn ja reumaattiseen särkyyn. Lääkettä mesiangervosta saa laittamalla kuivattuja kukkia lasilliseen kylmää vettä ja antamalla hautua yön yli. Neste siivilöidään ja sitä nautitaan päivän mittaan tarpeen mukaan.

Mesiangervoa on käytetty särkyyn jo vuosituhansia, ja siitä on eristetty asetyylispireahappoa, jota alun perin käytettiin aspiriinissa. Vaikuttavia aineita on siis ihan oikeasti, eikä kyse ole mistään kukkaishuuhaasta :) Mesiangervoa kasvaa reippaanlaisesti ojissa, rannoilla ja niityillä, joten sadonkorjuun ei luulisi olevan turhan hankalaa. Testiin siis!

Idän kirppisrundi

Olen huomannut, että onnelliset vapaapäivät ovat tänä keväänä ja kesänä koostuneet usein näistä simppeleistä aineksista: pyöräilystä, auringosta ja kirpputoreista. Pyörällä on kivaa polkea ympäri kaupunkia ja katsella uusia maisemia. Jos matkan varrelle osuu kirpputoreja, on pyöräily vielä hauskempaa, kun ei tarvitse aivan päämäärättömänä polkea.

Muutama viikko sitten teimme pyöräretken Itä-Helsinkiin. Katsoimme kevyen liikenteen reittioppaasta ohjeita, eksyimme Viikin arboretumin jälkeisillä poluilla, ja lopulta löysimme Myllypuron ja Itäkeskuksen kautta Laajasaloon ja sieltä kotiin. Suosittelen tuota Vanhankaupunkinlahden kiertävää lenkkiä todella lämpimästi. Etenkin Arboretumin vaihtuvat metsämaisemat ovat mitä mainiointa pyöräilyseutua.





Ensimmäisenä etappina oli Arabianrannan Kirpun tori



Ekana kirpputoripysäkkinä reissulla oli Kirpun tori. Kirppis on pieni ja siellä on aika paljon lastentarvikkeita, mutta jotain vaatteita sieltä on tarttunut mulle mukaan. Tällä kertaa ostin sieltä lätsän, joka suojeli sopivasti lopun päivää pääkoppaani auringonpistokselta.

 

Arabianrantaa



Vanhankaupunginkoski

Arabianrannan ja Viikin rantareitin jälkeen tulkitsimme muutamaa opaskarttaa epäonnistuneesti, saimme neuvoa alueen tuntevalta lenkkeilijältä ja löysimme lopulta Myllypuroon. Liikuntamyllyn rakennuksessa sijaitseva Työ&Toiminta ry:n kirppis oli mulle aivan uusi tuttavuus. Kirppis on aika suuri, ja siellä on etenkin huonekaluja paljon. Hinnat tuntuivat oikein kohtuullisilta, joten luulen, että tuolla tavara liikkuu hyvin. Ehdottomasti käyn vielä joskus uudestaan, jos noille nurkille satun.



Myllypuron Työ&Toiminta ry:n kirppis

Myllypurosta matka jatkui Itäkeskukseen, siellä piipahdettiin Puotinharjun Fidassa. Tuostakin kirpputorista tykkään, ja sieltä tarttui matkaan tosi mukavat kesäpöksyt.



Itäkeskuksen Fidan kirpputori

Itäkeskuksesta matka jatkui Roihuvuoren rantaa kohti Laajasaloa ja Yliskylää. Monella saattaa olla kolkko ja harmaa mielikuva Itä-Helsingistä, mutta tuolla pyöräillessä ei siltä näyttänyt. Meri, rantareitit ja vehreys jättivät ihan toisenlaisen kuvan noista seuduista. Laajasalossa oli retkemme viimeinen kirpputorietappi, Pelastusarmeijan kirpputori. Siellä oli paljon vaatteita ja muuta tavaraa, eivätkä hinnatkaan tuntuneet kohtuuttomilta. Eli suosittelisin tuotakin.



Roihuvuoren rantaa



Laajasalon Pelastusarmeijan kirpputori




Lopuksi kurvasimme Herttoniemenrantaan piknikille, ja pasteijoita ja pähkinöitä mutustellessamme ällistelimme meressä pulikoivien lapsien kylmänsietokykyä. Lopuksi polkaistiin Kulosaaren kautta kotiin, ja ihmeteltiin, kuinka lyhyen matkan päässä kaikki oikeastaan onkaan.

Herttoniemenrannan kalliot olivat mainio eväspaikka



Retki oli niin mainio, että seuraava on jo suunnitteilla. Myyrmäessä on kuulemma useampi kiva kirppari, joten se saattaa olla seuraavana kohteena. Ja matkan varrelle osuvat kirpputorit käydään tietty tsekkaamassa kanssa. Myös kivoja puistoja, näköalapaikkoja ja ympäristötaideteoksia olisi hauska katsastaa. Eihän tässä ehdi suunnitella mitään pidempiä kesälomareissuja, kun pääkaupunkiseudullakin viihtyy hyvin ja näkemistä riittää.

Pakahtumisia osa 2

Muutama viikko sitten iloitsin Puu-Vallilassa ihanasta puutaloalueen fiiliksestä ja ulkoilmakirppareiden hauskuudesta. Kun huomasin, että samanmoinen kirppistapahtuma olisi Kumpulassakin, tiesin heti, että sinne on mentävä. Ja sielläkin oli kivaa. Koko Limingantie oli täynnä myyntipöytiä ja ihmisvilinää, monet myivät itse tekemiään herkkuja ja Dog in a bucket - yhtye säesti menoa. Tunnelma oli kaikin puolin mahtis. Jos vatsa ei olisi ollut aivan täynnä, olisin varmasti käyttänyt hyväkseni mahdollisuuden maistella ikkunan kautta myytyä sosekeittoa tai nokkostahnaleipiä.

Kumpulassa tuli samanlainen olo kuin Vallilassakin. Sellainen, että haluan sinne asumaan ja heti. En ole ehkä kaikista eniten yhteisöllisyyttä kaipaava ihminen, mutta tuollaisella asuinalueella vaan tulee hyvä fiilis. Ja Kumpulan omakotitalot isoine pihoineen ovat jotain käsittämätöntä. Että joku onnekas saakin asua niin kauniilla kadulla vanhassa sympaattisessa puutalossa. Toki ihasteluuni vaikuttaa se, että satuin olemaan sekä Vallilassa että Kumpulassa kesäisinä päivinä luonnon ollessa vehreimmillään.

Kirppistely Kumpulassa oli mukavaa myös pöytien annin puolesta, sillä monilla myyjistä tuntui olevan samantyylinen vaatemaku kuin mulla, eikä kukaan tuntunut olevan ensisijaisesti tienaamassa vaan kaikki tuntuivat oikeasti haluavan tavarasta eroon. Monet olivat kaivaneet varastoistaan kaikennäköistä roinaa ja rompetta myyntiin, joten kirpparilta olisi voinut tehdä vaikka mitä löytöjä. Päädyin kuitenkin ostamaan kaksi t-paitaa ja paitamekon, en mitään sen jännempää :)

Seuraavan kerran pihakirppistelyä pääsee harrastamaan Pengerpuistossa 30.6. Mä ainakin ajattelin mennä, jos en satu olemaan jossain kaukana mökillä metsän siimeksessä tuolloin.

 

Torilla kuultua

Oltiin viime viikonloppuna hietsussa myymässä vaatteita ja rompetta. Helle oli aikamoinen, mutta leveällä lierihatulla ja runsaalla vedenjuonnilla siitä selvittiin. Oli hauskaa päästä ylimääräisistä tilanrohmuajista pois, ja tienata samalla muutama roponen kesälomakassaan. Hauskinta hietsussa on kuitenkin torin tunnelma. Sekä myyjissä että asiakkaissa on kaikenlaista vipeltäjää, joten viihdykettä riitti :)

Taisinpa lopulta ymmärtää tinkaamisen hauskuudenkin. Yleensä kirppiksillä ostoksia tehdessä koitan vähän tingata, jos mahdollisuus siihen ilmaantuu, mutta en ole koskaan pitänyt sitä erityisen viihdyttävänä puuhana. Nyt muutama konkaritinkijä opetti, kuinka voidaan koittaa löytää molempia miellyttävä hinta ja samalla kinastella hyväntuulisesti. Oli virkistävää!

Vaatteita myydessä oli hauskaa huomata, kuinka juuri ne värikkäät ja erikoisemmat vaatteet, jotka olen itse ostanut kirpputoreilta, menivät ensimmäisenä kaupaksi. Hauskat kuosit, kirkkaat värit ja kesähousut ja sortsit olivat myyntivaltteja. Tummat, yksiväriset "perusvaatteet" eivät oikein kiinnosta ketään. Niitä varmaan ostetaan enemmän kaupoista, kun iloisen väriset erikoisemmat vaatteet taas hommataan kirppiksiltä.

Kamerasta oli ikävästi akku päässyt loppumaan, joten en taltioinut toritunnelmia hietsusta lainkaan. Mutta mulla on jakaa kaksi torilla kuultua hienoa lausahdusta. Toisen huudahti laitapuolen kulkijan oloinen mies, toisen minulta kimallemekon ostanut rouva. Voitte päätellä mitä tuli kenenkin suusta:

"Mulla on HDTV ja Miss Eurooppa, mulla on kaikki!"

"Naiset tekee ihania hommia, miehet atomipommia"

viisaita sanoja :)