Olen pakahtuvaa tyyppiä. Usein, kun maisemat, ilma, ihmiset tai esineet ja asiat ovat todella kauniita ja sympaattisia, huomaan pakahtuvani. Pakahtuminen ilmenee ehkä vähän rasittavanakin toistona: joudun mainitsemaan vähintään kerran viiteen minuuttiin, kuinka ihanalta paikka tms. näyttää. Lisäksi huokailen ja pidän oooh-äänteitä. Tänään pakahduin Puu-Vallilassa. Siellä on tänä viikonloppuna talojen pihat kirppispöytiä täynnä. Kirppistelyä aurinkoisessa säässä sympaattisten puutalojen pihoilla, oioioi :)
Sen lisäksi, että Puu-Vallila näyttää tällaisena aurinkoisena kevätpäivänä muutenkin aivan ihanalta, sisäsäpihoilla seikkaileminen toi aivan uuden fiiliksen koko kaupunginosaan. Monet olivat leiponeet herkkuja myytäväksi, ja me syötiin todella herkullista kasvispiirakkaa ja porkkanamuffinsia yhdessä sympaattisessa pihassa. Sisäpihojen puuaidat ja portit pihojen välillä toivat kanssa hauskaa tunnelmaa kirppispöydästä toiseen siirtymiseen. Lisäksi vastaan tuli hauskoja vapaana kulkevia kissoja. Paras myyntipöytä löytyi yhdeltä pikkutytöltä, joka aivan tohkeissaan myi pieneltä pöydältään tavaraa selvästi kalliimmalla kuin iskä oli hinnoitellut :)
Yhdet tytöt olivat vieneet kirppispöytänsä Puu-Vallilan puiston kalliolle. Opastus pöytään oli hauskasti kukkaruukussa alhaalla kadulla. Pohdittiin, että tuonnehan ehtisi huomenna viedä itsekin tavaraa myyntiin, eiköhän puuvallilalaiset toivottaisi tervetulleeksi muutkin myyjät.
Ensi viikonloppuna pihakirppistelyä voi jatkaa Kumpulassa la 28.5 klo 10-15.
Loppuun vielä mun kirppisostokset tältä päivältä: farkkuinen tunikajuttu ja adidaksen tennarit, jee. Taidan laittaa ne heti tänään päälle, kun illalla on vuorossa kirsikankukkajuhlat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti