Pakahtumisia osa 2

Muutama viikko sitten iloitsin Puu-Vallilassa ihanasta puutaloalueen fiiliksestä ja ulkoilmakirppareiden hauskuudesta. Kun huomasin, että samanmoinen kirppistapahtuma olisi Kumpulassakin, tiesin heti, että sinne on mentävä. Ja sielläkin oli kivaa. Koko Limingantie oli täynnä myyntipöytiä ja ihmisvilinää, monet myivät itse tekemiään herkkuja ja Dog in a bucket - yhtye säesti menoa. Tunnelma oli kaikin puolin mahtis. Jos vatsa ei olisi ollut aivan täynnä, olisin varmasti käyttänyt hyväkseni mahdollisuuden maistella ikkunan kautta myytyä sosekeittoa tai nokkostahnaleipiä.

Kumpulassa tuli samanlainen olo kuin Vallilassakin. Sellainen, että haluan sinne asumaan ja heti. En ole ehkä kaikista eniten yhteisöllisyyttä kaipaava ihminen, mutta tuollaisella asuinalueella vaan tulee hyvä fiilis. Ja Kumpulan omakotitalot isoine pihoineen ovat jotain käsittämätöntä. Että joku onnekas saakin asua niin kauniilla kadulla vanhassa sympaattisessa puutalossa. Toki ihasteluuni vaikuttaa se, että satuin olemaan sekä Vallilassa että Kumpulassa kesäisinä päivinä luonnon ollessa vehreimmillään.

Kirppistely Kumpulassa oli mukavaa myös pöytien annin puolesta, sillä monilla myyjistä tuntui olevan samantyylinen vaatemaku kuin mulla, eikä kukaan tuntunut olevan ensisijaisesti tienaamassa vaan kaikki tuntuivat oikeasti haluavan tavarasta eroon. Monet olivat kaivaneet varastoistaan kaikennäköistä roinaa ja rompetta myyntiin, joten kirpparilta olisi voinut tehdä vaikka mitä löytöjä. Päädyin kuitenkin ostamaan kaksi t-paitaa ja paitamekon, en mitään sen jännempää :)

Seuraavan kerran pihakirppistelyä pääsee harrastamaan Pengerpuistossa 30.6. Mä ainakin ajattelin mennä, jos en satu olemaan jossain kaukana mökillä metsän siimeksessä tuolloin.